Muutettu 7.1.2024/JTu

Pilvi- ja nettipalvelut


Sisällys:

Takaisin ExTimen ohjesivulle


Taustaa

Pilvipalvelulla tarkoitan tässä ulkoisen palvelun käyttöä kilpailun aikatapahtumien välittämiseen työasemien välillä. Piirre on tarpeen, jos esim. jokin väliaikapiste sijoittuu niin kauas kilpailukeskuksesta, ettei sinne voida rakentaa langallista liittymää eikä mihinkään kilpailun maalialueella olevaan työasemaan saada julkista IP-osoitetta, johon maaston kone voisi ottaa yhteyttä.

Pilvipalvelu jakaantuu kahteen osaan, tapahtumien lähettäminen pilveen ja tapahtumien hakeminen pilvestä. Vain toinen on kerrallaan sallittu yhdessä työasemassa. Maaston väliaikapiste lähettää omat tapahtumansa pilveen ja maalissa oleva työasema taas hakee ne pilvestä ja tarvittaessa välittää ne muille kiinteässä verkossa oleville työasemille kuten kuuluttajalle tai live-tulospalvelimelle. Pilveen siirretyt tapahtumat jäävät pilveen arkistotarkoituksiin. Toteutan myöhemmin palvelun, jolla saat omat pilvitapahtumasi tuhotuksi.

Pilvipalvelun käyttö ei toteutuksen ensimmäisissä versioissa tarvitse käyttäjätunnuksia tai salasanoja, mutta jos palvelua aletaan käyttää muita käyttäjiä häiritsevästi, niin sitten joudun palvelun toteutusta rajaamaan käyttöoikeuksilla.

Jokaiseen yksittäiseen tapahtumaan liitetään aina kisan tunnistetieto. Tämä tunnistetieto koostuu kahdesta osasta, kilpailuvuodesta ja kisan kalenteritunnuksesta, joka hiihdossa on suoraan hiihtokalenterin kalenterinumero lisättynä hiihtotavalla. Esimerkiksi 9.11.2019 olleiden Imatran FIS-hiihtojen lauantaipäivän tunniste tieto olisi ollut: kausi=2019 ja kalenteritunnus 013P.

Ensimmäisessä vaiheessa (2019 alkaen) pilveen välitettiin vain aikatapahtumat (lähtöaika, väliaika, kierrosaika, maaliintuloaika, sakkokierroksen kuittaus) sekä tilamuutokset (DNS, DSQ, DNF) ja ammunnan sakot.

Toisessa vaiheessa (2022 alkaen) pilveen välitetään kaikki tapahtumat ja tämälleen samassa muodossa kuin ne siirtyvät paikallisverkossa muille työasemille. Tästä seuraa taas se, että nyt voidaan pilven kautta seurata kisaa aivan samoin kuin oltaisiin ihan kisaverkossa kiinni. Toki pienellä viiveellä. Voin esimerkiksi täältä Siuntion Yövilän työhuoneesta käsin hoitaa kisojen FIS/muuta livetulospalvelua, jos jokin kisapaikan koneista lähettää tapahtumat pilveen.

Tässä toisessa vaiheessa ExTime hoitaa kaiken itse, ei enää tarvita erillistä palveluohjelmaa. Se on tarpeen vain webscorerin ja Hirviurheilun liitännöissä. Tämä erillinen PilvEx.exe on ExTime_vvv.zipin sisällä, ja sen sijoituspaikka on sama kansio kuin missä itse ExTime.exe sijaitsee. PilvEx.exe tarvitsee tietenkin sitten palomuuriin reiät ja virustorjuntaohjelmat varmaan pitävät sitä uhkana, koska se lähettää tietoa ulos.

Tämän ohjeen alkuun


Nettipalvelujen käyttö

Nettipalveluilla tarkoitan tässä kännykällä, tabletilla tai tietokoneella tehtävää aikojen antamista ExTimelle pilven kautta. Maalissa on siis ExTimen työasema, jolla hoidetaan myös maaliin ottaminen, mutta sen lisäksi se kuuntelee pilven tapahtumia ja välittää niitä eteenpäin kuuluttajille, toimistolle sekä valotauluja ja live-tuloksia hoitaville työasemille. Maastossa väliaikapaikoilla, viestin vaihtopaikalla tai ampumapenkalla syötetään väliaikoja, vaihtoaikoja tai kertyneitä sakkoja jollain kannettavalla laitteella, paras ehkä tabletti, jossa on internet-selain ja pääsy nettilomakkeeseen ExTimen nettisivuilla.

Tämä nettilomake tehdään ExTimellä ja siirretään ExTimen palvelimelle ennen kisaa. Sieltä lomake avataan kirjaajan laitteella (tabletti/puhelin/PC) ja kisan väliaikapalvelu voidaan aloittaa.

Palvelu on ollut käytössä jo useammassa kisassa ja todettu toimivaksi sekä Android- että IOs-laitteissa ja Windows PC-koneissa Chromen selaimella.

Tuossa oikealla eräs esimerkki, miltä nettilomakke voisi näyttää. Kohteena on Vuokatin Suomen Cupin naisten viesti syksyltä 2023. Nettilomakkeella näkyy ensimmäisen osuuden hiihtäjien nimet tavanomaisessa asussa. Niiden yläpuolella on numerorivistö, painonappi jokaista sellaista urheilijaa varten, joka ei vielä ole tullut vaihtoon.

Kun urheilija tulee vaihtoon, hänen nappiaan klikataan, jolloin tabletti/kännykkä/puhelin (eli lomakkeeseen sijoitettu java-ohjelma) lähettää ExTimelle pilven kautta vaihtohetken ajan ja vaihtajan numeron. Samalla nappi häviää ja urheilijan riville tulee hänen vaihtoaikansa. Ihan oikealla on tilanne, kun noin puolet joukkueista on (testikisassa) vaihtanut.

Kaikkien joukkueiden tehtyä vaihtonsa, tabletilla/kännykällä valitaan uusi osuus kirjattavaksi ja tehdään painonapit uudelleen. Samalla kirjattu osuus voidaan siirtää näytössä alimmaksi. Lomakkeelle lisättyjen kontrollitoimintojen kautta urheilija voitaisiin myös merkitä poisjääneeksi tai keskeyttäneeksi.

Lomakkeella voi olla myös laskukoneen numeronapit urheilijan numeron syöttämiseksi näppäimistöltä, nappi ajan kirjaamiseksi ja sitten sen/Niiden lähettämiseksi ruuhkan mentyä ohi tai numeron selvittyä.

Urheilijan aika voitaisiin antaa myös urheilijan nimeä klikkaamalla. Samoin hänelle kirjattu väliaika voitaisiin poistaa.

Alussa kannattaa ottaa käyttöön vain perustoiminto. Kokemuksen karttuessa temppujen määrää voidaan sitten kasvattaa.


Ampumahiihdossa/juoksussa lomakkeella voi olla myös napit sakkojen kirjaamiseksi. Tuota oikealla olevaa mallia käytettiin Speedgolfin sakkojen syöttämiseen SM-kisoissa 2023. Se poikkeaa ampumahiihdosta siinä, että sakkojen syöttäjä seurasi urheilijaa koko suorituksen läpi ja syötti vain valitun urheilijan sakkoja. Urheilijaa vaihdettiin, kun golfauto lähti seuraamaan uutta kilpailijaa.

Tuossa Speedgolfin sakko-lomakkeessa oli lisäksi sellainen erikoisuus, että samalla kun reikä ilmoitettiin valmiiksi (nappi Reikä valmis) niin ExTimen palvelimelle kilahti myös väliaika ko. reiällä. Kolme kertaa on Speedgolfin SM-kisat kellotettu ExTimellä, ja suurin ongelma on aina ollut löytää tarpeeksi näppäriä (=nuoria) kirjaajia näpyttelemään sakot kännykällä. Yli 70-kymppisille (joilla taas on arkipäivinä mahdollisuus talkootöihin) on kännykkä vähän outo kirjausväline. Enkä ole ikärasisti, kuuluun samaan joukkoon.

Tämän ohjeen alkuun


Nettilomakkeen rakenne

Nettilomakkeen rakenne selviää parhaiten sen tekemisen ikkunasta. Kuten kuvasta näkyy, lomakkeella tarvitaan 5 osaa:

  1. Mallitiedosto, jossa ovat lomakkeelle halutut toimintonapit.
  2. Javakirjasto, joka sisältää toiminnot jokaiselle napille.
  3. Otsikkotiedoston, jossa on kisan yksilöinnin tiedot. Minimissään vain kisan kausi ja kalenterinumero.
  4. Tyylitiedosto, jossa kuvataan urheilijarivien värien lisäksi myös painonappien koot ja värit.
  5. Urheilijaosio, sinne valitaan urheilijat sarjojen mukaan, lisäksi valitaan halutut väliaikapisteet. Kaikilla kirjaajilla ei siis tarvitse olla kaikkia väliaikapisteitä lomakkeellaan.

Väliaikalomakkeen tekemisestä löytyy ohje osana väliaikojen käsittelyn ohjetta.

Tässä valotan hiukan noiden osien sisältöä ja muokkaamista.

Javakirjasto

Aloitetaan omien hommiesi osalta helpoimmasta, eli javakirjastosta. Lomakkeen logiikan toteuttava javakirjasto löytyy valmiina ExTimen verkkosivuilta ja se linkitetään automaattisesti mukaan lomakkeeseen, jos javakoodi-laatikko jätetään tyhjäksi. Tämä on suositeltavin tapa, koska javakoodin muokkaajan pitää tuntea lomakkeen muu rakenne ja ExTimen ymmärtämä sanomarakenne. Kaiken kattavaa ohjetta en ole aikonut asiasta tehdä, mutta jos kiinnostusta löytyy, tukea varmasti annan.

Ja jos oikein paljon innostusta löytyy, niin voisin vaikka ulkoistaa kaikki java-hommat osaavalle koodarille.

Jos haluat lomakkkeen toimintaan muutoksia omissa kisoissasi, niin niiden toteutusmahdollisuuksista kannattaa meidän keskustella hyvissä ajoin ennen kisaa. Esimerkiksi lomakkeen tallentaminen niin, että katkon jälkeen näkyvät kaikki edelliset väliajat, ei ole mahdollista.

Lomakkeen latauksen jälkeen se on aina ilman aikaisempia naputuksia. Historia on tallessa ExTimen pilvessä ja sieltä imuroitavissa vain ExTime-ohjelmaan.

Mallitiedosto

Toimintonappien template, eli mallitiedosto on sen sijaan käyttäjän muokattavissa kun tietyt perusasiat pidetään paikallaan.

Oikealla on osa esimerkissä käyttämästäni templatesta. Alempana selitän sitä sitten vähän tarkemmin. Mutta täydellisyyteen en (tässä) pyri.

<input id='salli' type="checkbox" checked>
<label for='salli'><span class='logo'>Salli vaihdon merkkaus ... painallus riittää.</span></label>
<br>
<input id='loki' type="checkbox" unchecked>
<label for='loki'><span class='logo'>Tee lokia tapahtumista.</span></label>
<p id='paikka'> </p>
<input id='vika' type="checkbox" checked>
<label for='vika'><span class='logo'>Alapuolen sarjanapeista ... urheilijat ylimmäksi(X)/alimmaksi.</span></label>
<p id='jarjestys'></p>
<span class='logo'>Klikkaamalla "Vaihto"-sanaa sallitaan (=vihreä) tai kielletään vaihtojen merkkaus osuudelta</span>

Yllä on siis lomakkeella näkyvät selitystekstit ja rastittavat vaihtoehdot. Ne on määritetty luokkaan logo (class='logo'), joten vaihtamalla tyylitiedostossa logo-luokan esitysasua myös tekstin esitysmuoto vaihtuu. Tekstin sisältöä voi muokata, siis label-tagin sisältämää tekstikenttää. Checkbox-tyyppisten input-kenttien id:t (paikka, jarjestys, salli, loki, vika,..) pitää säilyttää ennallaan, niitä tarvitaan, kun javaohjelma päättää tehdäänkö lokia vai ei. Samoin muut id:t pitää säilyttää.

Tyhjä kappale (<p id='paikka'> </p>) kertoo java-koodissa sen paikan, johon urheilijoiden numeronapit sijoitetaan, kun lomake ladataan netistä tai ne rakennetaan uudelleen. Toinen tyhjä kappale (<p id='jarjestys'> </p>) kertoo taas sen paikan, johon sarjojen tunnukset sijoitetaan, kun lomake ladataan netistä tai niiden järjestystä vaihdetaan. Tuossa oikealla on sitten kuva, miltä se näyttää nappien kanssa selaimen näytöllä.

Toinen esimerkki sitten samasta templatesta, nyt näkyy noiden urheilijan tilaa muuttavien painonappien määrittely. Vasemalla html-koodia ja oikealla sitten sen aikaan saama ulkoasu.

<table border=1>
    <tr>
        <th>Temput</th>
    </tr>
    <tr>
        <td>
            <button class="bv" onclick="ominaisuus( 'DNS' )"> DNS </button>
            <button class="bv" onclick="ominaisuus( 'DNF' )"> DNF </button>
            <button class="bv" onclick="ominaisuus( 'DSQ' )"> DSQ </button>
            <br>
            <button class="b" onclick="poista_aika( )">Aika pois</button>
            <button class="b" onclick="tyhjaa_histo( )">Tyhjää loki</button>
            <br>
            <button class="b" onclick="tyhjaa_vaika( )">Poista väliaika</button>
            <br>
            <button class="b" onclick="ota_aika( )">Aika Nyt</button>    
            <button class="b" onclick="kiinnita_aika( )">Aseta</button>
        </td>
    </tr>
</table>
Temput



    

Esimerkissä näkyy, että vihreät napit saadaan luokkamäärittelyllä bv ja että esimerkiksi napin DNS painaminen kutsuu javakirjastoni functiota ominaisuus arvolla 'DNS'. Poisjäännin kohteena oleva urheilija oli valittu jo ennen napin painallusta hänen riviään klikkaamalla tai syöttämällä numero 'Urheilijan valinta'-osion erillisillä numeronapeilla.

Tämä pidemmälle ei tämä oppitunti etene HTML-koodin kirjoittamisessa ja java-ohjelmoinnissa. Tarkoitus oli vain antaa jonkinlainen käsitys siitä, miten räätälöitävä tämä nettilomake on. ExTime-ohjelman käyttäjien tukeen kuuluu tämän kaltaisissa asioissa auttaminen, joten ennen kisaa siis yhteys tukipalveluun (040-500 7031).

Tyylitiedosto

Tyylitiedosto on sitten se HTML-maailmaan kuuluva *.css-tiedosto, jota kaikki ExTimen HTML-tulosteita tekevät ovat joutuneet muokkamaan oman seuran värien tekemistä varten. Joten ei siitä nyt sen enempää.

button.a  { width: 60px ; font-size: 20px; border: 2px solid black ;}
button.s  { width: 40px ; font-size: 16px; border: 2px solid Green ;}
button.p  { width: 40px ; font-size: 16px; background-color:#cbd6f4; }
button.b  { font-size: 12px ; line-height:16px ; }
button.bv { font-size: 12px ; line-height:16px ; background-color:Green; }
button.urheilija  { font-size: 16px ; }
Oikealla on kuitenkin tuossa yllä esitettyjen painonappien ja vähän muittenkin olioiden luokkamäärittelyitä. Tuo alin luokka (urheilija), kertoo, mihin kokoon näytössä näkyvät urheilijoiden numeronapit tehdään. Sen aikaansaama kuva oli tuossa vähän ylempänä. CSS:ää opiskelemalla löytyy keinot nappien virittämiseen optimaaliksi käytetylle kirjauslaitteelle.

Otsikkotiedosto

Otsikkotiedosto on taas sama kuin ExTimen HTML-tulostuksissa käytetty, kisan header-tiedosto. Pakollisia siinä ovat kisan yksilöimisen takia kilpailukausi ja kalenterinumero. Ja niiden pitää olla tietyn nimisissä kentissä, 'kausi' ja 'kisa'. Ne ExTime osaa automaattisesti laittaa paikalleen, kun niihin viitataan makroilla $KAUSI$ ja $KNRO$.

Oikealla on pienin mahdollinen kisan otsikkotiedosto. Siinä on ajateltu myös näpyttelijää laittamalla kisan nimikin mukaan makrolla $KISA$. Otsikon on syytä olla hyvin pieni, jotta se ei vie tilaa niiltä tarvittavilta numeronapeilta.

<span id="kausi">$KAUSI$</span>   <span id="kisa">$KNRO$</span>   
<span class='otsikko'>$KISA$</span>

Tämän ohjeen alkuun


Virtuaalinen kello nettilomakkeen kautta

Viestin vaihto on sellainen tapahtuma, josta syntyy kolme erillistä aikatapahtumaa.

  1. Vaihtoon tuleva urheilija saa ajasta maaliajan.
  2. Osuudelle starttaava urheilija saa ajasta lähtöajan.
  3. Viestijoukkue saa ajasta väliajan vaihdon kohdasta tai maaliajan ankkurin tullessa maaliin.

Jotta nettilomakkeen logiikka pysyisi yksinkertaisena, toteutin viestin vaihdon (ja urheilijan maalin tulon) virtuaalisen kellon avulla. Vaihdon kirjaus näkyy silloin ExTimen kannalta aivan samanlaisena, jos vaihto kirjattaisiin kellolaitteeseeen liitetyllä painonapilla ja kellolaitteeseen olisi samalla syötetty myös urheilijan numero. Kellolaitteista ainakin Regnly ja Algen Timy sallivat bib-numeron antamisen, jos joku sellaista muistaa tai on käyttänyt. No aikakin Tammelassa Paavo, ja Esko Ounasvaaralla.

Virtuaalinen kello (teknisesti sama kuin ExTimen pilven käyttö) kytketään ExTimeen kuten muutkin ulkoiset laitteet. Valintana on Ajanotto / Ulkoiset laitteet-listan viimeinen laite, Virtuaalikello. Laitteen säätöarvot poikkevat sikäli muista kellolaitteista, että tällä laitteella voidaan antaa tapahtumanumero, josta aloitetaan nettitapahtumien kysely että myös aikaleimojen aikarajat, joiden väliset aikatapahtumat käsitellään. Siis samoin kuin muissakin nettikyselyissä, esim. Emitin palvelimen kyselyssä. Nämä samat rajat, aloitusnumero ja aikaikkuna, voidaan antaa myös silloin, kun virtuaalikello käynnistetään näytön Uudet piirteet / ExTimen pilvipalvelu kautta.

Tämän virtuaalikellon asetuksissa on lisäksi laitettava täppä kohtaan Kellolla syötettyä numeroa käytetään, jos halutaan, että ExTime automaattisesti yhdistää netin kautta saadun aikatapahtuman urheilijalle. Kuten varmaankin halutaan.

Ja jos luotto aikakirjaajiin ei ole ihan 100%, niin niin jättämällä rasti pois kohdasta Hyväksy aika automaattisesti(automatch) pääsee maalikoneen ajanottaja itse hyväksymään jokaisen ajan, aivan kuin aika olisi tullut valokennolta ja kilpailijan numero annettu näppäimistöltä.

Nettilomakkeen nykyversiossa aika tulee vakioaikakanavalta (9), mutta se on helposti muutettavaksi sellaiseksi, että jokainen aikoja nettiin kirjaaja voi käyttää omaa aikakanavaansa. Ja samalla maalissa tunnistetaan, kenen laitteelta aikanäppäily tuli.

Tämän ohjeen alkuun


Pilven käyttö, työjärjestys

Pilven käytön ohjaus löytyy Uudet piirtet-valikon kohdasta ExTimen pilvipalvelu. Siitä aukeaa pilvipalvelun ohjausikkuna (alla), jonka kautta tehdään pilvipalvelun käytön toimenpiteet (Suluissa olevia ei tarvita normaalisti):
  1. (Ilmoitetaan käytettävän palveluohjelman sijoituspaikka ja nimi, jos ollaan yhteydessä Hirviurheiluun)
  2. Tarkistetaan, että kilpailun tunnistetiedot, kisakausi ja kisan kalenterinumero, ovat oikeat
  3. (Avataan tarvittaessa yhteys pilvipalvelun apuohjelmaan)
  4. Aloitetaan joko
    • tapahtumien lähetys pilveen tai
    • tapahtumien haku pilvestä
  5. Kisan lopussa sitten asiat tehdään toisinpäin:
    • Lopetetaan pilveen vienti/haku
    • (Katkaistaan yhteys pilvipalvelun apuohjelmaan, jos se oli ollut käytössä)

Tapahtumien hakemisessa käytetään tapahtumalaskuria. Haku alkaa annetusta tapahtumanumerosta (Haku #) ja jatkuu sitä eteenpäin. Jos tapahtumia ei ole, haku odottaa annetun sekuntimäärän (Max odotusaika, sek) verran ja hakee uudelleen. Uudessa kisassa Haku # laitetaan siis nollaksi. ExTime kirjaa viimeisen saadun hakunumeron muistiin jokaisen onnistuneen haun jälkeen tai ExTimen suoritus lopetetaan.

Avautuvassa näytössä vasemmalla puolen on mukana myös ehdollisen yhteysohjelman käytön räätälöinti. Tein liitynnästä räätälöitävän, vaikka normaalikäytössä räätälöintiä ei ensimmäisen käyttökerran enää tarvita. Näytön oikealla puolella on sitten kisan tapahtumien siirron tiedot.

Esimerkissä on talven 2022 ensimmäisen FIS-kisan tiedot. Kisan kalenteritunnus on 218, ja kyseessä siis Imatran Kylpylähiihtojen Sprinttipäivän kisa.

Kun ollaan yhteydessä ExTimen omaan pilveen, ei erillistä välitysohjelemaa tarvita, siksi kohdassa ExTimen sisäinen (ei välitysohjelmaa) on rasti. Jos rasti on, alaosan välitysohjelmaosio aktivoituu. Kohdassa Siirtojen lokitiedot ExTime.logiin ei kannata pitää rastia, ainakaan jos kaikki toimii moitteetta. Lokiin kirjoitus vie aina hiukan aikaa. Kohta (Yhteys on auki) on vain tilanteen näyttämistä varten, jos siinä on rasti yhteys on jo rakennettu. Tätä kohtaa ei siis käyttäjä rastita.

Max odotusaika, sek ruudussa on sekuntimäärä, joka odotetaan eri hakukertojen välillä. Jos haussa saatiin uusia tapahtumia, seuraava haku lähtee välittömästi. 2 sekuntia on aivan riittävä hakutiheys, 5 - 10 sekuntia lienee optimaalisin verkon kuormituksen kannalta.

Sekä pilvestä haussa että viennissä tarvitaan skripti eli palvelimella pyyntöä palvelevan php-ohjelman nimi, esimerkissä siis haexml.php ja viexml.php. Nämä ovat oletuksena jo valmiina. Räätälöintiin saattaa jollain olla tarvetta sitten joskus. Kyseiset php-ohjelmat ovat siis palvelimella www.extime.fi ja olen ne sinne tehnyt ja testannut.

Yksinkertaistettuna vientiskripti lukee lähetetyn XML-tapahtumarivin, kirjoittaa sen lokitiedostoon ja lisää sen sitten palvelimen mySql-kantaan. Jokainen tapahtuma saa oman yksikäsitteisen tapahtumanumeron, jonka vientiskripti palauttaa lähettäjälle. Kaikkien ExTimen kilpailujen tapahtumat ovat samassa mySql-kannassa, josta yleensä siivoilen yli puoli vuotta tapahtumat pois. Kisan kalenteritunnuksen on siksi erittäin tärkeä olla oikein, ja varsinkin useampi päiväisisssä kisoissa eri päivät pitää erottaa, yleensä P- ja V-koodilla kalenterinumeron perässä.

Ainoa asia, joka tarvitaan, on napsauttaa Käynnistä-nappia joko pilveen viennissä tai pilvestä haussa. Viennissä tietysti ennen käynnistystä valitaan ExTimeen vienti ja haussa annetaan hakunumeroksi kisan alussa nolla (0).

Nappi Hyväksy tämä tilanne sulkee ikkunan, käynnistetty toiminta jää toimimaan taustalle. Toiminnalle ilmestyy ikoni ajanoton ikoniriville, jossa väi vaihtuu vihreän ja keltaisen välillä. Punainen on probleeman väri, silloin on parasta stopata palvelu ja aloittaa se uudelleen. Toiminnon ikonin hiiren oikealla klikkaus on oikotie tähän palvelun omaan ikkunaan.

Vasemmalla alhaalla on ilmoitusruutu, siihen tulee selittäviä ohjeita, jos vaikka yrität käynnistää hakua vaikka vienti on käytössä.

Tämän ohjeen alkuun


Seuranta

Kun pilvipalvelun ohjausikkunaan palataan uudemman kerran, näytössä näkyy valmiina menossa oleva tilanne.

Rasti Yhteys on auki on päällä, koska haku/vienti on siis jo pyörimässä taustalla. Ja vain Pysäytä-nappi kyseisestä siirrosta on klikattavissa. Palvelun tyypin vaihtaminen on estetty (ExTime/Hirviurheilu), jos vienti on menossa.

Hakunumeron ruudussa (Haku #) näkyy viimeisen saadun tapahtuman numero, josta haku siis jatkuu. Jos haku on käynnissä, viimeisen tapahtumanumeron saa esille klikkaamalla Hakunumeron ruutua.

Avaa yhteys-nappi on himmennettynä ja mikäli PilvEx.exe on käytössä alhaalla näkyy siihen olevan yhteyden TCP/IP-osoite. Nappi Lopeta ohjelman suoritus päättää välitysohjelman suorituksen. Edellytyksenä on, että haku tai vienti ei ole käynnissä ja yhteys välitysohjelmaan on katkaistu napilla Sulje yhteys.

Tämän ohjeen alkuun


PilvEx.exen ikkunat

Jos välitysohjelmaa PilvEx tarvitaan, on se haettava paikalleen napilla Hae ohjelma. Ohjelma pyörii samassa koneessa kuin ExTimekin, siksi yhdistytään TCP/IP-osoitteeseen localhost ja sen porttiin 51440. Tämä porttinumero on kiinteästi sidottu PilvEx.exen sisällä, sitä ei voi vaihtaa. Tarkoituksella annan tässä näytössä olla vielä nappulat sitä varten, että välitysohjelma voi toimia muuallakin kuin samalla koneella ja että se on voitu käynnistää ExTimen ulkopuolelta, kuten testeissäni olenkin tehnyt. Älkää antako niiden häiritä.

Kun kohdassa Käynnistä välitysohjelma automaattisesti on rasti, ExTime käynnistää taustaohjelman yhteyttä avattaessa, jos se ei sitä löydä jo toiminnassa. Vastaavasti, jos kohdassa Välitysohjelman ikkunaa ei näytetä on rasti, välitysohjelma jää pyörimään taustalle eikä se vie näytöltä tilaa.

Jos välitysohjelman ikkuna on auki, siinä näkyy ExTimen ja pilven välinen tapahtumaliikenne. Oikealla olevassa kuvassa on aloitettu haku, jossa ensimmäiseen hakuun (Task 1) saatiin vastauksena tapahtumat väliltä 68 - 80. Haku kesti kaikkiaan 373 millisekuntia, seuraavat haut (Task 2..) eivät tuottaneet enää uusia tapahtumia ja ne kestivät noin 0.1 sekuntia.

Tapahtumarivi koostui ensimmäisessä vaiheessa urheilijan sarjan tunnuksesta (M35), sitä seuraa urheilijan numero, tapahtuman tyyppi (V=Väliaika, L=lähtöleima, M=maaliintulo, B=sakkomäärä, X=muu tapahtuma). Väliajassa ja sakkomäärässä annetaan lisäksi paikka, jolta tapahtuma tulee (etäisyytenä lähdöstä). Tiedot erotellaan puolipisteellä. Aika on juoksevaa kelloaikaa, ajan perässä on sitten täydennyksenä laskennan tulos kun ajasta on vähennetty lähtöaika. Muissa tapahtumissa (DNS, DNF, DSQ) aikana on tapahtuman kirjaushetki, eli testiä tein illalla puoli yhdentoista aikoihin.

Pilveen viennin taustanäyttö on paljon suppeampi, siinä näkyy vain vientien (Task) lukumäärä, käytetty aika, pilvestä saatu status ja ko. kisassa olevien pilvitapahtumien kokonaismäärä.

Tämän ohjeen alkuun


Mitä tästä lyhyestä ohjeesta puuttui tai oli huonosti sanottu ? Kommentoi.

Takaisin ExTime-sivulle