1980-luvulla oli ylellisyyttä saada kaksi tietokonetta keskustelemaan keskenään sarjaportin välityksellä. Nyttemmin verkko korvaa koneiden väliset yhteydet, mutta sarjaporttiyhteys on vielä tärkeä ulkoisten kellolaitteiden liittämiseen. Syksyllä 2012 tuli jopa kolme uutta laitetta, Kurvisen KES-laite, jota käytetään ampumahiihdon automaattiseen sakkokirjaukseen ja Racetime2, italialaisen Microgaten valmistama ajanottokello, jota taas myy lahtelainen Reefline. Kajaanilaisen valmistajan, ralleissa käytetty, kello ELTRIP-C2 taas annettiin koekäyttöön Iisalmesta.
Kesällä 2014 tuli lisää laitteita ja kun sarjaporttien määrä kannettavissa vain vähenee, muutin uusien laitelisäysten yhteydessä laitteiden liitäntätapaa niin, että melkein kaikki kellolaitteet voidaan liittää myös ns. serial serverin kautta. Tämä Serial Device Server, laiteniminä esim. Moxa tai Korenix, on sellainen laite, jossa on 1-4 sarjaporttia ja laite itsessään laitetaan paikallisverkkoon TCP/IP-yhteydellä. Useampi ExTime työasema voi tällöin kuunnella samaa kellolaitetta.
Kesällä 2014 poistin laitevalikoimasta myös muutaman laitteen, joita en tiedä kenenkään enää käyttäneen. Ihan jokaista kellolaitetta en ole voinut käytännössä kokeilla, joten tarkistakaa mahdollisimman pikaisesti oman laitteenne toiminta ja antakaa palautetta. Jokaiselle kellolaiteelle voidaan nyt myös käyttää yleisiä asetuksia, kuten kellolaitteen ja PC:n välisen aikaeron tarkkailua sekä kellolaitteen ja kilpailuajan välinen vakioero. Näistä lisää alempana.
Käytettävien kellolaitteiden valinta ja niiden yhteystavan asetukset tehdään valikon Ajanotto toiminnon Ulkoiset laitteet avulla.
Siirsin lokakuussa 2010 myös sarjaporttien asetusten antamisen samaan näyttöön. Myös yli kymmenen menevien sarjaporttien käyttö on nyt mahdollista, ExTime haistaa PC:n fyysiset sarjaportit aina numeroon 30 asti.
ExTime käynnistää jokaiselle käytettävälle kellolaitteelle oman kuuntelusäikeensä, jonka tehtävänä on kuunnella kellon lähettämiä sanomia ja lähettää kelloaika sitten ExTimen näyttöön aikasarakkeelle kellon kanavatunnuksella lisättynä. Kanavatunnus kertoo tarkemmin, mistä kelloaika on saanut alkunsa, valokennosta, lähtöportista vai maalin painonapista. Nämä kanavat tietenkin riippuvat käytetystä kellosta.
Kellolaitteen aikaan voidaan myös lisätä aikaero normaaliin valtakunnan aikaan. Tämä oli erityisesti tarpeen vanhojen Regnly-kellojen kanssa, jossa tuntimäärä oli rajoittunut alle 12 tunnin. Tätä aikaeroa voidaan käyttää hyväksi varsinkin iltakisoissa, kello käynnistetään nolla-aikaan tasan 18:00. Lähtöajat saavat olla listoissa valtakunnan aikaa. On vain muistettava laittaa kellon parametreissa aikaeroksi 1080 minuuttia = 18 t * 60 minuuttia.
ExTime valvoo myös kellolaitteen ja oman kellonsa välistä aikaeroa. Aina kellosanoman ensimmäisen merkin saapuessa laittaa ExTime tarkan oman aikansa muistiin ja sitten kellosanoman lähettämisen jälkeen vertaa kellolaitteen aikaa tähän aikaan ja huomauttaa, jos ero on liian iso suuntaan tai toiseen. Tätä piirrettä ei ole kaikkein vanhemmissa kellolaitteiden toteutuksessa.
Vanhat Regnlyjen käyttäjät ottivat myös mielellään kellolaitteelta urheilijan numeron. Numeron käyttö tai käyttämättä jättäminen voidaan myös valita, ja samalla myös laittaa ns. autokuittaus päälle. Tällöin aika merkitään annetun numeron ajaksi, lähtö-, maali- tai väliajaksi kellosta ja muista asetuksista riippuen. Sähköisillä tunnistimilla tämä toimii hyvin, mutta esimerkiksi Regnlyn näppäimillä vähän huonommin. Itse pidän parempana tapana antaa numero vasta PC:n näppäimiltä, mahdollinen korjailu on niin paljon helpompaa.
ExTime-versiosta 9.0.1 alkaen kelloaika rekisteröidään millisekuntien tarkkuudella, ihan kaikista kellolaitteista ei tätä tarkkuutta saa irti, mutta ExTime jättää silloin tuhannesosasekuntien osat nollaksi. Aika lasketaan urheilijalle annetulla tarkkuudella katkaisten aika hiihdossa käytetyn katkaisusäännön mukaan. Muita katkaisusääntöjä ei vielä ole pyydetty toteuttamaan.
