Tässä käytän yleistä nimeä Kellolaite sekä erillisistä ajanottokelloista (esim. Algen Timy) että tunnistimien lukijoista (esim. EMIT ECB). Myös sarjaportteihin kytkettävät (vanhat) lisänäytöt kuuluvat näihin (Algen DLine, GAZ-näyttötaulut).
1980-luvulla (kun aloitin ExTimen kanssa) oli ylellisyyttä saada kaksi tietokonetta keskustelemaan keskenään sarjaportin välityksellä. Nyttemmin verkko korvaa koneiden väliset yhteydet, mutta sarjaporttiyhteys on vielä tärkeä ulkoisten kellolaitteiden liittämiseen. Syksyllä 2012 tuli jopa kolme uutta laitetta, Kurvisen KES-laite, jota käytetään ampumahiihdon automaattiseen sakkokirjaukseen ja Racetime2, italialaisen Microgaten valmistama ajanottokello, jota taas myy lahtelainen Reefline.
Kajaanilaisen valmistajan, ralleissa käytetty, kello ELTRIP-C2 taas annettiin koekäyttöön Iisalmesta.
Kesällä 2014 tuli lisää laitteita ja kun sarjaporttien määrä kannettavissa vain vähenee, muutin uusien laitelisäysten yhteydessä laitteiden liitäntätapaa niin, että melkein kaikki kellolaitteet voidaan liittää myös ns. serial serverin kautta. Tämä Serial Device Server, laiteniminä esim. Moxa tai Korenix, on sellainen laite, jossa on 1-4 sarjaporttia ja laite itsessään laitetaan paikallisverkkoon TCP/IP-yhteydellä. Linkit ovat voineet vanhentua, ja muitakin laitteita löytyy markkinoilta. Useampi ExTime työasema voi tällöin kuunnella samaa kellolaitetta.
Kesällä 2014 poistin laitevalikoimasta myös muutaman laitteen, joita en tiedä kenenkään enää käyttäneen. Ihan jokaista kellolaitetta en ole voinut käytännössä kokeilla, joten tarkistakaa mahdollisimman pikaisesti oman laitteenne toiminta ja antakaa palautetta. Jokaiselle kellolaitteelle voidaan nyt myös käyttää yleisiä asetuksia, kuten kellolaitteen ja PC:n välisen aikaeron tarkkailua sekä kellolaitteen ja kilpailuajan välinen vakioero. Näistä lisää alempana.
ExTime käynnistää jokaiselle ulkoiselle laitteelle oman kuuntelusäikeensä, jonka tehtävänä on kuunnella kellon lähettämiä sanomia ja lähettää kelloaika sitten ExTimen näyttöön aikasarakkeelle kellon kanavatunnuksella lisättynä. Kanavatunnus kertoo tarkemmin, mistä kelloaika on saanut alkunsa, valokennosta, lähtöportista vai maalin painonapista. Kanavien käyttötapa ja mahdollisuudet riippuvat käytetystä kellosta.
|
Käytettävien kellolaitteiden valinta ja niiden yhteystavan asetukset tehdään valikon toiminnon avulla. Siirsin lokakuussa 2010 myös sarjaporttien asetusten antamisen samaan näyttöön. Myös yli kymmenen menevien sarjaporttien käyttö on nyt mahdollista, ExTime haistaa portit aina numeroon 30 asti. Kellolaitteen aikaan voidaan myös lisätä aikaero normaaliin valtakunnan aikaan. Tämä oli erityisesti tarpeen vanhojen Regnly-kellojen kanssa, jossa tuntimäärä oli rajoittunut alle 12 tunnin. Tätä aikaeroa voidaan käyttää hyväksi varsinkin iltakisoissa, kello käynnistetään nolla-aikaan tasan 18:00. Lähtöajat saavat olla listoissa valtakunnan aikaa. On vain muistettava laittaa kellon parametreissa aikaeroksi 1080 minuuttia = 18 t * 60 minuuttia. ExTime valvoo myös kellolaitteen ja oman kellonsa välistä aikaeroa. Aina kellosanoman ensimmäisen merkin saapuessa laittaa ExTime tarkan oman aikansa muistiin ja sitten kellosanoman lähettämisen jälkeen vertaa kellolaitteen aikaa tähän aikaan ja huomauttaa, jos ero on liian iso suuntaan tai toiseen. Tätä piirrettä ei ole kaikkein vanhemmissa kellolaitteiden toteutuksessa. Versiosta 8.4.0 alkaen (heinäkuu 2016) ExTime laittaa halutessa kellon kytkemisen yhteydessä sen myös samaan aikaan kisa-ajan kanssa. Tämä tietysti vai niillä kelloilla, jotka sallivat ajan asettamisen etäyhteydellä, Algen Timy, Emitin ECB esimerkiksi. Ajanoton aikana voidaan käyttää joko kellolaitteen omaa aikaa tai myös sitä hetkeä, jolloin ExTime saa laitteelta sen lähettämän sanoman ensimmäisen merkin. Silloin tietenkin kellolle tehtävien kyselyiden aikaväli (pollausaika) on pidettävä mahdollisimman pienenä. Ja aikaa käytetään vain väliaikana. Tunnisteiden lukijoita käytettäessä aika voidaan myös jättää kokonaan huomioimatta. Tämä sopii erityisesti silloin, kun loppuaika otetaan valokennolta ja tunnistimen lukijalta käytetään vain tietoa, kuka tuli maaliin. Vanhat Regnlyjen käyttäjät ottivat myös mielellään kellolaitteelta urheilijan numeron. Numeron käyttö tai käyttämättä jättäminen voidaan myös valita, ja samalla myös laittaa ns. autokuittaus päälle. Tällöin aika merkitään annetun numeron ajaksi, lähtö-, maali- tai väliajaksi kellosta ja muista asetuksista riippuen. Sähköisillä tunnistimilla tämä toimii hyvin, mutta esimerkiksi Regnlyn näppäimillä vähän huonommin. Itse pidän parempana tapana antaa numero vasta PC:n näppäimiltä, mahdollinen korjailu on niin paljon helpompaa. |
|
Toiminnosta avautuva näyttö on muuttunut perusteellisesti versiosta 8 alkaen. Yritin yksinkertaistaa näyttöä ja saada lisää tilaa pidemmille selityksille ja painonappien nimille. Kellolaite kiinnitetään ohjelmaan aina tällä näytöllä, oli liitäntä sitten perinteinen sarjaportti, USB-sarjaporttipalikka tai tuo alussa mainittu Serial Device Server TCP/IP-liitännällä.
Näytön vasemmassa yläkulmassa näkyvät käytössä olevat sarjaporttilaitteet ja oikean reunan listaan tulevat näkyviin kaikki ne kellolaitteet, jotka ExTime tuntee. Oletuslaitteena on ExTimen edellisellä käyttökerralla käytössä ollut laite. Ja toki edelleen pätee se sääntö, että jos laitetta ei ole tämän näytön kautta poistettu käytöstä, ExTime ottaa sen käyttöön automaattisesti seuravalla käynnistyskerralla.
|
-napilla ExTime näyttää vasemmasta listasta valitun kellolaitteen omien asetusten muutosikkunan, jossa tietoja voidaan muuttaa niin, että ne asettuvat heti voimaan. Jos listassa on vain yksi laite, se valitaan automaattisesti. -napilla katkaistaan yhteys vasemman puolen listasta valittuun laitteeseen, joko lopullisesti tai tilapäisesti. Ja taas, listan ainoa laite valitaan automaattisesti. Nappi avaa erillisen ikkunan, jonka avulla kytketylle laitteelle voidaan lähettää komentoja, jos laite sen sallii. Jokaisella laitetyypillä on oma monitorinsa, joka hanskaa (ainakin osan) tämän laitteen erikoispiirteistä. Esimerkiksi kisa-aika voidaan siirtää laitteelle monitorin komenolla. Ikkunassa nähdään myös kaikki laitteen lähettämät sanomat joko tekstimuodossa tai muunnettuna hexamerkeiksi tai molempina. Monitorinäytön kopiota saatan tarvita, jos teidän kellolaitteenne ei toimikaan halutulla tavalla. Paina monitorin ikkunassa Alt ja PrtScr näppäimiä samanaikaisesti ja liitä sitten leikepöydälle mennyt kuva sähköpostiin. Monitori-ikkuna voidaan jättää auki kun tämä kytkentänäyttö suljetaan -napilla. Näyttöön voidaan palata milloin tahansa, yhteyden päälläoloon sillä ei ole vaikutusta, jos yhteyttä ei ehdoin tahdoin katkaista. Muutaman laitteen käytössä monitorin kautta annetaan laitteen käynnistymisen kannalta tärkeitä tietoja. Esimerkiksi RaceResultin ja Siritin käytössä monitorin käyttö on melkein pakollista. |
|
|
Napin painalluksella päästään sitten valitsemaan jo valitulle kellolaitteelle liintäntätapa, joko on siis COM-portti tai TCP/IP osoite ja portti. Äskeisen näytön alapuolelle ilmestyy uusi, tuossa oikealla puolella oleva näyttö. Liitettävän laitteen nimi näkyy ruudun yläosassa. Vasemmassa reunassa toistuu edellisen näytön käytössä olevien laitteiden luettelo. Kun yhteys halutaan purkaa (nappi ) valitaan tästä listasta katkaistava yhteys. Oikeassa reunassa on listattu PC:stä löytyvät sarjaportit, joista sitten haluttu (COM1, COM2,..) valitaan klikkaamalla portin nimeä. Yli 10 olevien sarjaporttien (normaalisti siis USBtoserial-mokkuloiden portit) nimeä edeltää "\\.\"-litania. Laite kytketään klikattuun sarjaporttiin napilla . Ennen kytkemistä voidaan sarjaportin asetuksia vaihtaa napin avulla, siitä aukeaa windowsin normaali sarjaportin liikennöinti-asetusikkuna. Jos liitännäksi halutaan TCP/IP-osoitteessa oleva laite, osoite ja portti annetaan alueella olevaan ruutuun esimerkissä näkyvässä muodossa. Oletuksena siinä näkyy kyseessä olevalla laitteella viimeksi käytössä ollut yhteys. Yhteys rakentuu sitten napin avulla, palomuuriin on muistettava (ja osattava) tehdä reikä sitä ennen. ExTime käynnistää kuuntelulle oman säikeen, renkinsä ja tarkistaa parin sekunnin kuluttua, että renki on aloittanut hommansa. Kaiken onnistuttua näyttö sulkeutuu automaattisesti. |
|
Jaoin versiossa 11 asetukset kahteen eri näyttöön. Ylemmässä on kellolaitteiden asetukset ja alemmassa esimerkissä tunnistimien lukijoiden asetusten muuttaminen. Nettikyselyissä on omat asetuksensa, ne löytyvät ohjeesta maratonilla.htm-ohjeesta, jossa käsitellään langattomasti liitettäviä tunnistinlukijoita.
Napin avulla voidaan kellolle asettaa perusasetuksista poikkeavat arvot, jos niitä voidaan säätää, kaikilla laitteilla se ei ole mahdollista. Ja asetusten muutos pätee tässä näytössä vain valittuna olevan laitetyypin oletusasetuksiin, jo kiinni olevia laitteita muutos ei koske. Aikaisemmin kytkettyjen laitteiden asetuksia muuteltiin edellisen näytön napilla, samat näytöt sieltä tulee kuitenkin esiin, esimerkki oikealla.
|
Hyvin tärkeä tieto vanhemmissa kellolaitteissa on aikakanavan tunnus, se kertoo onko alkuperäinen aika peräisin lähtöviikseltä vai maalin valokennolta vai painonapilta. Joissain kellolaitteissa se on kiinteä, joissakin sen paikkaa voidaan vaihdella. -ruudussa ilmoitetaan, millä sarakkeella kellolta lähtevässä rivissä ko. tieto sijaitsee. Sarakenumerointi alkaa ykkösestä, eli kuvassa näkyy, että Timyn sanomassa aikakanavan tunnus on sarakkeella 8. Ajanottonäytössä voidaan myös se väri, jolla aika näkyy, määrittää tämän aikakanavan tunnusmerkin mukaan. Kellon sanomassa oleva aikanavan merkki voidaan vaihtaa vakioksi rastimalla ruutu ja antamalla ruutuun haluttu kanavan tunnus. Jos laite antaa aikakanavan useammalla kuin yhdellä merkillä (lähtö esim 000 ja maali 255) joudutaan käyttämään aikakanavataulukkoa, jota pääsee säätämään napilla . Uutta versiossa 8 on rastittava kohta . Kaikki kellon lähettämät tapahtumat kirjoitetaan kelloloki_vvvvkkpp.log (tai tavuloki_) tiedostoon samaan kansioon, jossa itse ohjelma extime.exe ja sen asetustiedosto extime.ini sijaitsevat. Versiosta 9 alkaen on mukana kohta kohta, jossa on rasti, jos kellon tapahtumia ei haluta juuri tällä hetkellä käsitellä. Tämä näyttö vain näyttää sen, ajokielto asetetaan ja poistetaan kellon ikonia hiiren oikealla napilla klikatessa esiintulevan pikkumenun avulla. Tämän näytön oletustiedot ovat joko kellolaitteeseen sidottuja (kuten em. aikakanavan tunnussarake) tai ne otetaan -valikon -ikkunassa annetuista yleisistä oletusarvoista. Siitä alla lisää. Kellolaitteen omat arvot saadaan napin avulla palautettua oletuksiinsa. |
|
|
Tunnistimien lukijalaitteilla on siis oma näyttönsä. Ajanottokelloista poiketen on lisää transponderin numeron tarkka säätäminen. Sitä tarvitaan erityisesti lukijoilla, joilla pystyy lukemaan usean eri valmistajan transpondereita. Valtaosa lukijoista on kuitenkin suljettuja, ne lukevat vain valmistajan omia transpondereita, ja silloin mitään säätämistä ei tarvita. Esimerkkeinä vaikkapa Emit, race|result ja MyLaps ovat näitä suljettuja systeemeitä. Näillä lukijoilla nappi voitaisiin jättää kokonaan näyttämättä. No, ehkä jossain tulevassa versiossa. Kaikilla laitteilla on säädettävissä, otetaanko tunnistimen lukijalta myös aika vai käytetäänkö lukijaa vain urheilijan tunnistamiseen. Kun aikaa käytetään (tyypillisesti väliaikapiste), rastitaan kohta ja sitten päätetään vielä erikseen, kelpaako lukijan lähettämä aika vai onko aikana se hetki, kun tunnistin tieto saapui ajanoton koneelle. Jos lukijan kello käy oikein ja sen on kisan alussa synkattu, rastitaan kohta , muussa tapauksessa pallo laitetaan kohtaan , Tapahtumakohtaisesti, ei lukijakohtaisesti, voidaan säätää, miten käsitellään oudot tapahtumat. Uuttaa 11-versiossa on se, että nyt tästä näytöstä pääsee suoraan säätämään tai ainakin katsomaan miten oudoja tapahtumia käsitellään. Jollain tunnistinlukijoilla on oma paikkatietonsa, missä lukija sijaitsee. Paras esimerkki tästä on Emit, jolla sanomassa kulkee laitteen paikkatieto (postcode), joka asetaan säädettäessä laitetta kisakuntoon. Joillain lukijoilla halutaan taas käyttää antennitietoa siihen, mikä aika oli kyseessä. Näiden tietojen (useampi merkki) kääntäminen yhden merkin aikakanavaksi tehdään aikakanavataulukon avulla, jota pääsee säätämään napilla . Ja laitteen asetuksissa määrätään, käytetäänkö tätä taulukkoa vai vakioita. Jos laitteen omaa postcodea käytetään, jätetään kohta rastimatta. |
|
|
ExTime lisää työkaluriville laitteen nimen jokaiselle avatulle laitteelle. Nimen tausta väli on vihreä, kun laitteen ja ExTimen välillä on liikennettä. Tausta vaihtuu keltaiseksi, jos kellolaite on pidemmän ajan hiljaa. Välin pituus riippuu kellolaitteesta ja käytetyistä parametreista, kuten asetetusta polling time-viiveestä kellolle tehtävien kyselyjen välissä. Jos kellon sanomassa on virhettä tai kellon aika ei pysy annettujen rajojen sisällä, tekstin taustaväri vaihtuu punaiseksi. Teksti vaihtuu Stop:ksi, jos kello asetetaan tapahtumien lähetyskieltoon. Laitteen nimeä klikkaamalla (hiiren oikea nappi) saadaan esiin oikealla näkyvä alimenu, jolla päästään käsiksi kellon monitoriin, ominaisuuksien säätämiseen, kellon poistamiseen käytöstä tai asettamiseen em. tapahtumien lähetyskieltoon. Lähetyskielto kumoutuu toistamalla klikkaus. |
|
Uusimmilla kelloilla on erilaisia vaihtoehtoja, ne voivat mm. näyttää juoksevaa aikaa tai liittää ajan yhteyteen myös kilpailijan numeron. Kokosin ExTimen asetusarvoista oman kokonaisuutensa valikon toimintoon . Asetusten koonti löytyy ohjeesta Asetusten selvitys.
Kellolaitteita koskee ehkä eniten ajanoton automaattisuuden asetukset. Sitä pääsee lukemaan tästä linkistä
Ennen verkkoyhteyksien toteutusta, käytin itse kahta PC:tä sarjassa siten, että ajanoton PC:n toisessa sarjaportissa oli kiinni ulkoinen kello, Omega tai Rengly ja mahdollisesti pelitikkuliitännässä painonappi, FIRE.
Toisessa PC:ssä oli kiinni kirjoitin ja sen näyttö oli käännetty kuuluttajaan päin, niin että ajanottaja sai keskittyä täysin saapuvien numeroiden syöttöön ja aikojen kiinnittämiseen niihin ja kuuluttaja sai selata maaliintulijoita omassa tahdissaan. Ja kuuluttajan apulainen sai listailla tuloksia ja ehkä tehdä korjauksia tällä kuuluttajan koneella, jonne tilanne myös varmuuskopioitui.
Tämä piirre on yhä ExTimessä mukana, suositeltavampaa on kyllä käyttää verkkoliitäntää. Sarjaporttiyhteys rakennetaan tässä kello- ja sarjalaitteiden näytössä.
Ajanoton PC:n yhteen sarjaporttiin oli siis kiinnitettynä lähtevän tiedon laite ja vastaavasti kuuluttajan PC:ssä laite . Kytkentä on tehtävä tietyssä järjestyksessä tietokoneiden käymien aikojen täsmäyttämiseksi keskenään:
Mitä tästä lyhyestä ohjeesta puuttui tai oli huonosti sanottu ? Kommentoi.